Ihmisyyden puolesta - ajatuksia yhteiskunnan tilanteesta Valta kuuluu kansalle.

Kuntademokratiaa kehittämässä - Rovaniemi

Pian on tulossa kuntavaalit. Äänestysaktiivisuus on kuitenkin alhainen. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi koko maassa 58,3 %. Äänestäminen on vähentynyt sekä naisissa että miehissä. (Lähde: Tilastokeskus)

Miksi äänestäminen ja vaikuttaminen jäävät alhaiseksi, vaikka päätetään meitä kaikkia koskevista asioista neljän vuoden ajan? Onko usko edustukselliseen demokratiaan mennyt?

 

Kuntalaissa 22 §:ssä mainitaan, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä muun muassa järjestämällä kuulemistilaisuuksia, ottamalla ihmisten mielipide huomioon päätettävistä asioista, valitsemalla edustajia toimielimiin, järjestettävä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun sekä palveluihin ja tukemalla asukkaiden sekä yhdistysten oma-aloitteista suunnittelua. Myös  neuvoa-antava kansanäänestys on tehty mahdolliseksi kuntalain 24 §.n  mukaan. Miten tässä osallisuuden ja aktiivisuuden lisäyksessä ollaan onnistuttu, vai ollaanko ollenkaan, kun äänestysprosentti vain laskee. Eikö ihmisiä todellisuudessa kuulla?

 

Kuntaliitton julkaiseman kirjasen Kuntalainen keskipisteenä - kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat selkosuomeksi mukaan, demokratian toteutumiseen tarvitaan kiinteää  yhteistyötä kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Siinä vilautellaan mahdollisuuksia suorasta demokratiasta, jossa kansalaisille lisätään päätösvaltaa omien asioidensa suhteeen muun muassa internetin tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Edustuksellista ja suoraa demokratiaa voitaisiin toteuttaa toimivasti yhdessä. 

 

Vuorovaikutuksen toteutuminen sekä päätösvallan vieminen lähemmäksi ihmisiä olisi oikea suunta ja voisi lisätä kiinnostusta kuntapolitiikkaan. Silloin kuultaisiin palveluiden käyttäjien ääntä ja myös niiden, jotka muuten jäävät marginaaliin tai kokevat itsensä voimattomaksi byrokratian rattaissa. Yleistä arvoilmapiiriä voisi myös hiljaa viedä siihen suuntaan, että suomalaiset kansana voivat puhua politiikasta, heidän tietojaan kartutetaan ja mielipidettä arvostetaan omiin lähipalveluihinsa ja asioihinsa vaikuttamiseen kykenevinä kuntalaisina. Aktiivisuus- ja yhteiskunnallisen kasvatuksen tulee alkaa jo koulussa ikätasolle soveltuvin tavoin, vaikka mahdollisuuksina vaikuttaa opetukseen ja yhteisiin tekemisiin.


Papereilla ja erilaisina kuntasuunnitelmina tehdään osallistamis- ja demokratiasuunnitelmia. Katsotaan kuinka kauan vie, että ihmiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa päätöksenteossa oikeasti hyviksi, mikä näkyisi myös äänestysinnon kasvussa ja uudenlaisten demokraattisten kuulemis- ja vaikuttamistapojen kasvussa.

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Rovaniemen kaupungissa kuntavaaleissa. Tavoitteenani on ajaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä toimivia käytänteitä lähipalveluiden säilyttämiseen ja demokratian toteutumiseen paikallistasolla. Ehkä Rovaniemestä tulee vielä kuntademokratian edelläkävijä kuka tietää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kunnissa siirryttiin enemmistödemökratiaan Kuntalainmyötä ja ryhmäkuri hoitaa lopun, mutta onnea ja menestystä sinulle tulevana kuntapäättäjänä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Yhä useammalta on mennyt usko siihen, että äänestämällä voisi vaikuttaa. Mutta vain harvat tuntuvat ymmärtävän, miksi äänestämällä ei voi vaikuttaa.


How can society be changed?

Toimituksen poiminnat